Blogissani käsittelen vauva-arkea ja intohimojani: fitnesstä, sisustusta, muotia ja kauneutta, koiria, unelmiani.

JenniKatrinan elämää ♥

perjantai 31. maaliskuuta 2017

Heippirilli!



Ja hyvää kevättä!

Meille kuuluu hyvää! Mitä teille?! :)


Viime päivityksestä on kolme kuukautta. Olen irtisanoutunut Mammalandiasta, ja olen pitänyt pitkän blogitauon. Tuli ähky, ahdistus. Nyt saan kirjoittaa vaan kun siltä tuntuu. Aika kiva.


Me käydään töissä ja hoidossa ja Viivillä vauhtia ja kehitystä riittää. Pari viikkoa sitten oltiin Ylä-Kainuussa lomalla ja lumikuvat on sieltä. Lahessa lunta ei oo enää yhtään. Oli ihana loma. Perhe, ystävät, paljon happea ja ihanaa luontoa, tähtitaivasta, täydellistä luonnon rauhaa <3 Kotona Hämeessä sitten jatkettiin treeniä, käytiin Aulangon kylpylässä, käytiin kerhossa. Viikon loma tuntui tosi pitkältä ja rentouttavalta. Hiukset sai uuden lookin minun ihanalla Niinalla Kruuussa ja kevätvaatteet vähän päivitystä.


Meillä Jonin kanssa kulkee treeni ja on jo hoikistuttukin.  Mulla kiitos kuuluu pt. Hennariikalle :) Mieli on hyvä. Kun tuli kevät ja poistin ylimääräiset pakot ja turhat jonninjoutavat somet ynnämuut, alkoi treenikin tuntua ihanalta.

On muuten nyt kaks vuotta kun aloin oottaa Viiviä. Ja mulla on ihan hirvee VAUNUKUUME!


Mulla on myynnissä meidän yhdistelmävaunut, sillä haluan ostaa Viiville vielä uudet rattaat. Jos saan vanhat pois kuljeksimasta, uudet tulee meille Lastentarvikkeesta. Kiitos jälleen kerra mahtipalvelusta Karisman Lastentarvikkeen Tommille! :) Myös pieniä treenivaatteita on mulla myynnissä! Uskon, että tästä pienenen, mutta en ehkä enää ihan niin pieneksi mitä joskus. Vaatteet löytyy Facen Urheiluvaatekirppikseltä.



Lomalla TyyneliPyyne ja meiän pikkuprojekti! Tuon päätteeksi tehtii patiolla hiittiä ja juotiin saunaoluet! Terkkuja himikseen! <3

Katotaan milloin seuraavaksi taas päivitän  kuulumisia, nyt kun oon oman itteni rouva :)



Heippi!
Viikonloppuja ja tsirp tsirp!

sunnuntai 1. tammikuuta 2017

Uusi vuosi 2017

Takana mitä ihanin joulu ja nyt on käynnistetty uusi vuosi. Hyvää Suomen 100- juhlavuotta 2017! 

Ajattelin, ensin tehdä postauksen "mitä sain joululahjaksi", mutta kuvattavaa ois ollu paljon, sen verran kiltteinä oltiin oltu sekä minä että Viivi. Ja niin isikin. En sit jaksanu lähteä sitä postausta tekemään. Meillä "kävi joulupukki" kahteen kertaan, aamulla ja illalla :) Lahjaa oli paljon :) Viiville meillä oli kuusi lahjaa, mutta kun ei oltu tultu tietenkään aatelleeksi lahjoja mummuilta, kummeilta ja ystäviltä, niin... me hukutaan näihin leluihin. Ja näihin vaatteisiin. Ja sitten kun en raski myydä mitään pois. Saa nähdä meneenkö tulevana vuonna asunto vaihtoon :D

Joululahjat meillä oli toisillemme hyvin urheilupainotteiset, minä sain toivomani uuden valkoisen Polarin sykemittarin muunmuassa, pipoja ja hupparin Peakilta, uudet ihkut pinkit salikengät Nikelta, salipaitaa, Kerastasea, viherajauhetta,  äidiltä ihanan Biothermin pakkauksen ja lahjakortin Intersportiin, ja mitäs vielä. Olin kai siis ollut kiltti. Kiitos rakkaat lahjoista vielä <3 Jos ens vuonna ei sitten osteltais :D Jonille minä ostin uuden kellon, ihonhoitotuotteita, paitaa, hupparia, pipoa, kaikkea juoksuun liittyvää. Vaikka syötiin paljon, niin  varsinainen hyvinvointijoulu. Hyvää mieltä ja rauhoittumista <3


Välipäivinä on oltu töissä. Keskiviikkoaamuna kävin salilla ennen töitä ja perjantaina sairastuin sitten vatsatautiin :/ Eilen juhlittiin uutta vuotta rauhallisesti perinteisin menoin : ) Kuplivaa juhlajuomaa otettiin pikkuisen, ja aamulla oltiinkin jo hyvillä mielin lenkillä ennen Uudenvuoden puhetta. Presidenttimme oli puheessaan jälleen kerran niin kannustava. Puheen jälkeen tein Tuovi Joensuun Hiit treenin, viisi kierrosta, 25 min. Oli niin tehokas treeni että tämän päivän saa olla hyvillä mielin. Tästä BHC.stä oon kirjoittanut teille aiemminkin, löytyy muun muassa TÄÄLTÄ.   Aika hauska. Postauksen kuvassa mulla on päällä sama mekko mikä tänään :)






Uudelle vuodelle en tehnyt muuta lupausta, kuin että tammikuun ajan ajatella aina positiivista  asiaa jokaisena päivänä, vaikka kuinka harmaalta ja väsyttävältä tuntuis, enkä kylvää facebookkiin yhtäkään naamaa väärinpäin. On niin totta, että mielesi uskoo kaiken, mitä sille syötät. Niinpä tammikuu on hyvä startti, joka toivottavasti kantaa hyvin koko loppuvuoden. Lähtekääpä muutkin tähän mukaan! Yksi kuukausi! Negaa on maailma täynnä, mutta yritä sulkea se Nelli- tai NiiloNegatiivi mielesi ulkopuolelle, vaikka aluksi tämän tammikuun, keinolla millä hyvänsä. Poista facebookistasi tyystin naamaväärinpäin- nappula! Eilen piispa Irja Askola toivoi tulevalta vuodelta vähemmän valittamista, enemmän välittämistä. Siinä se <3 



Tulevalta vuodelta toivoin saunamietteissäni kahta asiaa, mielen rauhaa ja terveyttä. En luvannut tipatonta, en herkkulakkoa, en pudotettuja kiloja tai tiettyä salikertamäärää viikossa. Jatkan hyvin alkaneella tiellä. Otin vuoden lopussa Pt.n Hennariikan, jonka kanssa laitettiin minun harjoittelu aivan uusiin uomiin. Hennariikka toimii Pt.nä EasyFitillä Lahdessa. Uskokaa tai älkää, mulle tehtiin kaksijakoinen ohjelma. Aivan huippuliikkeitä ihan superuudella intensiteetillä, tavoitteena liikunnan ilo, hyvä olo ja painon pudotus, hyvä mieli ja terveenä pysyminen. Painonpudotuksesta en aio ottaa stressiä. Liikun kun hyvältä tuntuu ja arki sallii ja pyrin syömään terveellisemmin pienin askelin. Tärkeintä juuri tuo hyvä mieli ja hyvä jaksaminen :) 


Allaolevissa kuvissa muisto kolmen vuoden taa, kun olin kaasona rakkaan ystäväni häissä. Nuissa kuvassa on täysin muuttunut kahdeksan kiloa pienempi ihminen. 




Ja mikä parasta! Sataa lunta! Pohjoisen tyttö kiittää! <3

Ja nyt haastan uudenvuoden myötä kaikki toiveikkaaseen tammikuuhun mukaan!

sunnuntai 18. joulukuuta 2016

Jouluperinteet


Vuoden viimeinen Mammalandian yhteistyöpostaus on aiheeltaan joulu. Nyt on jouluhullulle tekemistä pysyä aisoissa :) Aloitin luonnostelemaan postausta keskiviikkona, kuvia otin tänään pitkin päivää. Nyt olen aika herkällä mielellä. Olemme tulleet Kauneimmista Joululauluista, ja olen juuri soittanut isälle ja äidille. 


Vietän nyt toista jouluani oman perheen kesken. Tämä on Viivin toinen joulu. Viime jouluna Viivi oli ihan vastasyntynyt. Tästä joulusta ei Viiville vielä jää muistikuvaa eikä hänellä vielä ole ymmärrystä Joulupukista, mutta uskon hänenkin aistivan, että tässä ajassa on jotain todella erityistä, kun ollaan erityisen hyvällä mielellä ja laulellaan ja leikitään erityyppisien kappaleiden tahtiin. Meillä on jo kolmatta vuotta valkoinen muovikuusi. Kotona meillä oli aina isän hankkima aito kuusi ja eihän sitä tuoksua voita mikään. Mutta kyllä ihanan joulutunnelman saa muovikuusellakin. Varmasti viimeistään nyt kun koristeltiin kuusi, Viivi ymmärtää, että nyt on juhla <3

Perinteet luo turvaa ja viime joulu oli minulle kova paikka, kun kaikki perinteet muuttuivat kerralla. Ensimmäinen joulu erossa lapsuuskodista ja omista vanhemmista ja kaikista niistä perinteistä. Ja vielä kun ei ollut yhtään lunta. Mutta niin vain sydämestään löysi sen aidon joulun hengen <3 Joulumaa jos jokaiselta löytyy sydämestä.



Minulle on tärkeitä kaikki ne joululevyt mitä lapsena kuuntelin. Otan vastaan uusiakin kappaleita, mutta huomaan, että näistä lapsuusajan joululevyistä ja mitkä tuovat mieleen kodin, löydän sen joulutunnelman. Näitä kappaleita haluan tuoda tutuksi myös Viiville, ja Joni tietää, että nämä on minulle niin tärkeitä, että minä saan aika pitkälti päättää mitä joulumusiikkia meillä kuunnellaan :)


Olen tuonut hyvin monet lapsuusperinteet meidänkin kotiin. Ensimmäisenä Adventtina käydään aina kirkossa. Adventtikynttelikkö on esillä koko joulukuun. Jokaisena adventtina kynttilää poltetaan vain jumalanpalveluksen ajan, (Kuuntelen aina jumalanpalveluksen Kajaanin kirkosta) ja jouluaattona kynttelikkö saa sitten palaa loppuun :) Neljäntenä Adventtina tietysti aina Kauneimmat Joululaulut. Tähdet saa ripustaa vasta ensimmäiseksi adventiksi. Vasta viimeisellä jouluviikolla viritän joulun täyteen koristukseensa. Jouluaattona täytyy nousta aikaisin, että päivä olisi mahdollisimman pitkä :) Jouluaattona täytyy laittaa itsensä kauniiksi, vaikka varsinaista juhla-asua en kuitenkaan pue. Viiville tonttupuku tietenkin <3 Ja Mindylle punainen rusetti.



 Meillä kotona koristeltiin kuusi aina vasta aattona. Me koristellaan kuusi yleensä aina neljännen adventin viikonloppuna. Kinkku paistetaan itse tottakai. Riisipuurot ja kaikki perinteiset herkut. Syön kaikkea, koska se kuuluu jouluun. Paitsi limppua. Karjalanpaisti on meidän perinteistä jäänyt pois, mutta mäti on uusi perinne. Pöytä katetaan aina viimeisen päälle jokaiselle ruualle ja kahville, ja asukin on tietysti jouluinen. Minulla näkee harvoin punaista, mutta aattona olen punaisissa. Ja tonttulakki päässä :) Sama punainen pätee myös sisustukseen, meillä nähdään punaista vain jouluna.  Silloin ainakin osa hopeisista ja valkoisista kynttilöistä ja kukista saa väistyä. Jouluaattoaamuna kuunnellaan tonttulauluja ja iltaa kohden musiikki vaihtuu hartaampaan. Joulurauhan julistus, Lumiukko. Joulurauhan julistuksen jälkeen ei saa enää soitella ystäville tai viesteillä. Klo 12 alkaa Joulurauha ja oman perheen aika <3 Jouluaattona ja Joulupäivänä ei kyläillä. Olen monissa asioissa hyvin konservatiivi, ja onneksi Jonikin. Pidetään kiinni vanhanaikaisista "vierailusäännöistä". 


Mieli on hyvä ja hellä. Jouluaatossa on taikaa. Kaikki näyttää aivan erilaiselta <3 Sininen hetki on aina fiilistelyn paikka. Haudalla käydään hämärän tullessa ja jouluaaton hartaus kuuluu ohjelmaan. Kuulutaan evankelisluterilaisteen kirkkoon ja uskon perinteet ovat erityisen tärkeitä jouluna. Jouluevankeliumia ei lueta kuitenkaan kotona, sillä tämä  me kuullaan kirkossa. Kirkon jälkeen sytytellään kaikki kynttilät. Joulusauna kynttilän valossa <3 Ja ne lahjat <3 Jouluaattona jännittää vieläkin. Meidän joulu noudattaa hyvin vahvasti samaa kaavaa mikä meillä kotona oli, mutta on ollut myös mukava tuoda meidän omia, uusia perinteitä. Aika muuttuu, eikä tietenkään meidän perinteet voi olla samanlaiset. 


Tänä jouluna meillä ei vielä käy pukki, mutta uskon, että ensi vuonna käy, joten ensi vuonna ohjelmaa on niin paljon enemmän, niin kirkko voi silloin jäädä välistä. Lapsen kanssa muutenkin, on aina muuttuvia tekijöitä, joten ei minulle kauheaa ole, jos joulu ei aina noudata totuttua kaavaa. Meillä kotona lahjat jaettiin aina suhteellisen myöhään, joten jatkossa kaikki rytmittyy sen mukaan monelta pukki käy. Täytyyhän lahjoilla jaksaa leikkiäkin. Minulle on tosi tärkeää hössöttää lahjoilla. Varsinkin nyt, kun pääsen näkemään sitä lapsen riemua lahjoista. Kiva on saada lahjoja itsekin, mutta lahjojen ostelu, paketoiminen ja kaikki siihen liittyvä jännitys on paljon parempaa kuin omat lahjat. Ja miten jännä onkaan ensi joulu, kun Viivi jo ymmärtää pukin. Aijai. Ensi jouluna olen varmaan itsekin posket punaisina jännityksestä <3


Odotan joulua aina niin kovin, joten mulla on aina pienoinen ahdistus kun joulu loppuu. Joulupäivänäki kaikki katetaan kauniisti, mutta joulupäivänä huomaa, ettei päivää enää huvita hössöttää samalla pieteetillä kuin jouluaattona. Tapanina ei syödä enää jouluruokaa. Tapanin illaksi ollaankin jo sovittu ystäväperheen kanssa Mirvan Masennuksen karkottajaiset. :D


Joulu. Juhlavalmistautuminen. Perinohjainen valmistautuminen kuten mihin tahansa juhlaan. Mutta joulu on suurin juhla. Lahjat, ystävällisyys, perhe, harras mieli, lapsenomainen usko hyvyyteen ja satumaisuuteen. Ihana höpsö fiilis mutta samalla hartaus. Lapsenmieltä, taikuutta, pyhää sanomaa, kiitollisuutta, mutta tänä vuonna myös ikävän tunnetta läheisiin. Tänä vuonna odotan ihan mahdottoman paljon joululastenohjelmia :)


Yksi tärkeä perinne on tottakai koristeet. Viime vuoden joulupostaus löytyy muuten TÄÄLTÄ. Tänä vuonna on ilmiselvää, että koristella on täytynyt hillitymmin. Tavarat ei ehkä ole niin nätisti sommiteltu ja matalimmat pöydät lämmittää tyhjyyttään sattuneesta syystä :)


Nämä kaverukset pääsevät ainoina koristeina Viivin ulottuville, koska ovat pehmeitä :) Ei Viivi juuri Näihin koske kun tietää että ei saa koskea. Riskiä ei kuitenkaan halua ottaa, joten koristeiden aika tulee vielä :)


Eilen lauantaina tehtiin niin perusteellinen joulusiivous kun vaan flunssassa voitiin. Tänään leivottiin ja koristeltiin kuusi tonttulaulujen soidessa. Illalla oli tunteikkaat Kauneimmat Joululaulut. Viivi ilahdutti kirkkokansaaa olemuksellaan :) Kirkko ja laulut on aina aikaa mikä herkistää. Joulu on niin ihana aika, mutta tänä vuonna myös haikeaa aikaa kun omia vanhempia ja siskoa lapsineen kaipaa erityisen paljon. Heti kirkon päätyttyä piti soittaa isälle ja äidille, niin ikävä vähän hellitti. Jospa Luoja suo että saadaan viettää vielä monet yhteiset joulut koko perheellä Puolangalla.


Ihanaa ja siunattua joulua kaikki lukijani! <3

Nämä ylläolevat kuvat on viime joululta <3


Mammalandian joulukuun yhteistyöpostaus