Blogissani käsittelen vauva-arkea ja intohimojani: fitnesstä, sisustusta, muotia ja kauneutta, koiria, unelmiani.

JenniKatrinan elämää ♥

keskiviikko 28. syyskuuta 2016

Naksut ja smoothiet pelastaa flunssan!


Kun lapsi sairastaa, kaikki vaan alas mikä maistuu! Meillä on Viivin ensimmäinen kunnon nuha. Ruoka maistuu kuitenkin pääsääntöisesti hyvin, mutta ruokailu ei voi kestää mahdottoman pitkään. Nyt kun puuro ja liharuuat ei välttämättä ole sitä kaikkein mieluisinta ruokaa, on naksut ja smoothiet pelastus. 



Sain jo pian pari viikkoa sitten Semperiltä tuotepaketin, johon kuului kaikki nuo ylläolevat herkut. Meillä on hampaita tasan kaksi ja sormiruokailu on vielä kovassa treenauksessa. Kerron nyt mitkä tuotteista oli hittejä meille, ja mitkä menee meillä harjoitteluun vasta vähän ajan päästä. 



Hitit

Ylläolevassa kuvassa näkyy tuotepaketin neljä eri naksupussia. Naksut oli aivan huippuja, varsinkin nuo pienet. Tosi innostava keino opetella pinsettiotetta. Meillä se pinsettiote tarkoitti näillä pikkunaksuilla käytännössä vielä sitä, että ne napattiin pienin sormin nyrkin kautta suuhun. Myöskin nuissa isommissa naksuissa oli ihanat maut, perinteinen maissinaksu rinkulan muodossa, porkkanatikut ja paprikasydämet. Olin ensin vähän skeptinen, että onko paprika liian mausteinen, mutta ei ollenkaan. Tosi hyvänmakuinen. Nämä kävi kaupaksi niin hetkessä, ettei kaikista ehtinyt napsia edes kuvia. :)

Sormiruokailusta minä olen sitä mieltä, että sitä on hyvä harjoitella mahdollisimman paljon. Mutta ei siitä stressiä kannata tehdä. Minun mielestä ei ole ollenkaan tarkoitus, että vauva täyttäisi mahansa sormiruokaillen. Jos joillain se onnistuu, niin hyvä vain. Sormiruokailun pointti on minusta kuitenkin motoriikan ja nielemisen opettelu. Meillä syödään kaikista eniten sormiruokaillen leipää, kurkkua ja naksuja. Erilaisia kasviksia, jauhelihaa ja raejuustoa on annettu sormin, mutta enimmäkseen ne meillä päätyy lattialle ja Mindyn suuhun.  Sormiruuaksi annan lähinnä sellaista, mitä itsekin söisin käsin. Lusikalla itse syöminen tulee myöskin hieman myöhemmin. Lusikalla sitten kaikki ne, mitä itsekin aterimilla syö. Sormiruokailua ja lusikkaa lapsen käteen syödessä sopivissa määrin. Ei minun mielestä sormiruokailusta kannata fanaattiseksi alkaa. Harjoitella pitää, mutta kaikki tulee ajallaan. Ihanaa miten ruuan valmistajat ottaakin kaikki lapsen kehitysvaiheet huomioon. Eipä tallaistakaan ole tullut ajatelleeksi koskaan aiemmin. 


Smoothiepusseja oli neljää eri makua, kaksi jugurttismoothieta ja kaksi puurosmoothieta. Puurosmoothien makuina omena- mustikka ja mansikka-banaani. Helppoja ja maittavia välipaloja reissuun, tai helpotukseen kotona. Ja herkuksi :)



Aamuisin Viivi syö samaa neljän viljan puuroa kuin minä marjoilla ja raejuustolla höystettynä. Semperin puuro oli mukavaa vaihtelua tälle minun puuromössölle. Kuumennetaan vesi ja lisätään veteen haluttu määrä puurojauhetta. Ensin toi minulle mieleen vauva-ajan kun harjoiteltiin syömään puurojauheita. Tämäkin maistuu meillä erityisen hyvin. Varsinkin iltapuurolta Viivi ihan selkeästi aina odottaa jotain extraa, joten tämä on ollut kiva iltaherkku. Vaikka puuro on itsessään hyvää, ollaan tähän vielä sekaan laitettu vähän smoothieta. 



Harjoiteltavat


Omena- ja banaanikeksejä me kokeiltiin, mutta kahdella hampaalla nämä jää vielä myöhempää käyttöä varten. Samaten myslit, nämä ei vielä ole meille ajankohtaisia. Ollaan alettu antamaan jo Viiville hapanmaitotuotteita. Nämä myslit aion antaa Viiville sitten luonnonjugurtin tai rahkan seassa, samalla tavalla kuin ne itse syön. 


Banaani-mustikka-omena  -smoothiessa on mukana pilli. Tämä jäi meillä vielä avaamatta, sillä pilli ei meillä vielä hetkeen tule kymykseen. Paketissa kerrotaan tuotteen sopivan yli 8 kuukautta vanhoille, mutta saamassani lähetyslistassa suositus on vuodesta eteenpäin. Vuosi onkin kyllä paljon osuvampi ikässuositus tälle. 


Tuotepaketin mukana tuli Semperin Pieni lastenruoka tuoteopas 2016. Tuoteoppaassa on kerrottu lapsen kehitysvaiheittaittain eri tuoteryhmistä. Oppaassa on myös maittavia reseptejä. Itsellä ainakin oppaan banaanipuuroletut menee testaukseen. Resepti lettuihin löytyy tuoteoppaasta sivulta 5.


Ei kuvaa ilman koirankarvaa :)

Yhteistyössä



sunnuntai 25. syyskuuta 2016

Mitä tapahtui äitiysloman viimeisenä päivänä?

Siinä se meni. Äitiysloman viimeinen päivä koitti. Viiden viikon loman kautta töihin. Alkaa viiden viikon lähtölaskenta ja elämä loppuu. Vai mitenkä se oli?




Oon kertonut jo aiemmin, että mulla on ollu jo pitkään tosi ristiriitaiset fiilikset loppuvasta äitiyslomasta ja töihin paluusta. Se elämänvaihe, josta haaveilin vuosikaudet, on päätöksessään. On hyvin todennäköistä, että tämä äitysloma on minulle ainoa minkä vietän. Onko se sitten lopulta ainoa, sen näyttää tulevaisuus, mutta tämä ainutlaatuinen elämänvaihe Viivin kanssa tulee kuitenkin viiden viikon päästä tiensä päähän. Mulla on maailman suloisin tyttö, ja en olisi voinut vuosi sitten kuvitellakaan kun jo jäin sairaslomalle, mitä kaikkea tämä vuosi pitääkään sisällään. Mitä kaikkea vuoteen mahtuu, miten lyheltä ja samalla pitkältä se aika tuntuu. Mitä kaikkea tuo tyttö on minulle antanut ja miten olen kasvanut tämän vuoden aikana. Miten me kolme ollaan hitsauduttu tiiviksi kokonaisuudeksi ja miten parisuhde on saanut entisestään syvyyttä. 




Viivi on nyt 10,5 kuukautta. Hoito alkaa viiden viikon päästä. Juuri nyt kun tämä on aikaa kun meidän vuorovaikutus on tosi tiivistä. Tyttö, jota niin kovasti odotin ja joka on mulle niin rakas, miten voin päästää irti jo nyt. Melkein yhdeksän tuntia päivästä kun tullaan olemaan erossa toisistamme. Tulevaisuus pelottaa. 




Uutta elämänvaihetta ei auttaisi pelätä ja stressata etukäteen, kun ei kuitenkaan käytännössä voi tiettää mitä elämä sitten on. Naureskelin ystäville, että tuntuu niin kuin mulla olisi elinaikaa siihen asti kun työt alkaa ja kotona olo loppuu. Käyn mielikuvaharjoittelua uudesta arjesta ja tietyllä tavalla oon jo siirtäny ajatukset työmoodiin. Oon työstänyt paljon tätä asiaa ja tietyllä tavalla ja kuten kaikissa isoissa muutoksissa, pyrin aina uskomaan, että muutos tuo myös paljon hyvää. Osaan jo ajatella töihin menon paljon valoisammin. Uskon, että töihin meno tuo paljon virkeyttä myös minulle ja ryhtiä elämään. Viivillä on aivan ihana hoitaja ja hoito tuo myös Viiville aivan uudenlaista sisältöä päiviin. Tuntuu, että tähän uuteen arkeen on valmistauduttu niin hyvin kuin vain voi. Niin henkisesti kuin hankintojen puolesta. Meillä pitäisi olla nyt kaikki tarvittava mietitty ja hankittu. Enää puuttuu reppu. Reppu. Minun pieni tarvii jo repun. Minun tyttö lähtee hoitoon. Nyt meinaa tulla itku. 




Meillä on tänään aivan ihana harvinainen päivä, kun ollaan yhdessä kotona. Käytiin pitkään yhdessä reippailemassa. Käytiin samalla myös ostamassa ihanat herkkupasta-ainekset. Minun flunssa on lopultakin reilun kolmen viikon jälkeen selätetty. Herään kuitenkin jokaikinen aamu valtavaan tukkoisuuteen, vaikka tuuletetaan säännöllisesti petivaatteet.  Hiffattiin, että mehän ei olla vähään aikaan vaihdettu tyynyjä. Tukkoisuus johtuu varmasti paljon siitä. Käytiin siis lenkillä ostamassa meille uudet tyynyt. 




Tänään minun mieli on rakkautta täynnä. Samalla kun kirjoitan tätä, laitoin kuulokkeet korville, laitoin taustalle soimaan Ambient Chilloutia, Viivi ja Joni leikkivät edessäni olohuoneen lattialla. Katson tuota miestä, jonka kanssa rakkaus roihahti kolme vuotta sitten. Katson mikä maailmankaikkeus mulla on tuossa edessäni. Mitä kaikkea olen elämääni saanut viimeisen vuoden aikana. Ja kolmen vuoden aikana. Olisinko voinut kolme vuotta sitten kuvitellakaan,  mitä katselen tällä hetkellä. Mitä tunteita koen. Mitä kaikkea ollaan saatu kolmessa vuodessa aikaan. 




Kolme vuotta sitten olin onneni kukkuloilla tuon miehen kanssa. Silloin mahassani vilisti miljooni aperhosia. Tiesin, että yhteinen elämä vaatii  minulta kovat muutokset.  Pelotti kovin ja tulevaisuus kutkutti. Muutokset on ottaneet paljon, mutta antaneet monin verroin. Ajattelen monesti, että "olisipa vasta se päivä". Vaikka haluaisin takaisin tämän menneen vuoden, olen niin kiitollinen että elämässäni on juuri tämä päivä. Mulla voisi olla rahaa enemmän, että mulla olisi mahdollisuus jäädä vielä vuodeksi Viivin kanssa kotiin. Se ei ole vain mahdollista, joten on hyväksyttävä tosiasiat ja uskottava, että tästä alkaa uusi hyvä, erilainen elämänvaihe. Entä jos koko perhe on sitä myötä iloisempi? Jokainen minut hyvin tunteva tietää, että pohdin asioita tosi paljon, ja voin antaa kuvan että elän menneessä. Minun tyylini on vaan käydä asioita läpi juurta jaksain. Pohdinta saa asiat ratkeamaan itsestään, ja tällä hetkellä töihin paluu tuntuu jopa hyvältä asialta. Tiedän, että se tuo hyviä asioita tullessaan. Ei se enää tunnu ollenkaan niin kammottavalta ajatukselta. 




Ollaan nyt touhuttu tosi paljon oikein tarkoituksella kaikkea sellaista, mihin kohta ei päivisin ole enää mahdollisuutta. Tällä viikolla ollaan käyty päiväsaikaan Nosh- kutsuilla, on käyty vauvatreffeillä ja Karisman BabyDay- tapahtumassa. Ensi viikolla aloitetaan taas myös seurakunnan perhekerhot. 




Rakastan syksyä, vaikka meillä se tietää isoa muutosta. Odotan aina innolla kaikkia vuodenaikoja. Talvessa on ihanaa kirpeys ja raikkaus, ja kun saa tuulettaa petivaatteita kunnolla. Kevät tuo aina aina odotetun valon. Kesä on aina kesä :) Syksy. Syksy on uudistumisen aikaa. Uusia ovi avautuu. Me on tavattu syksyllä. Syksyä ei voita siis mikään. Rakkaus <3




Viivi harjoittelee konttaamista kovaa vauhtia. Tänään Joni laski Viivin pinnasängyn alemmalle tasolle. On muuten tasan vuosi kun tuo pinnasänky koottiin. Tästä kolme päivää, on vuosi siitä kun jouduin Tampereelle osastolle, kun Viivi meinasi syntyä jo ennenaikojaan. Muistan sanoneeni Tampereella, että olipa hyvä, että lastenhuone ehdittiin tehdä valmiiksi. Sekin oli jokin etiäinen. Jännä, miten muistaa tarkkaan kaikki vuoden takaiset tapahtumat ja lauseetkin. 




Jonin tekemän herkkupastan ja jälkkärin jälkeen on hyvä sulatella ja kirjoitella blogia. Sulattelun jälkeen suuntaan pitkästä aikaa salille. Mullahan on hyvät ja valoisat fiilikset. Ei lähtölaskennan fiiliksiä ollenkaan. ;) Olin muuten ihan varma, että saan itseni laihdutettua entisiin mittoihin, että saan entiset työvaatteet mahtumaan ;) Noooo, ei se nyt ihan niin mennyt. Mutta jännä. En osaa oikein stressata siitäkään. Uskon, että saan tälle kropalleni loppusysäyksen, sitten kun sitä ihan 100 % haluan. Luulen, että työt saa myös jollain tavalla kuriin tämän minun herkuttelun. Entinen pessimisti on ihan selkeästi muuttunut Jonin myötä paljon positiivisempaan suuntaan. Sanon aina, että se on Jonin ansioita, mutta Joni sanoo, että olen itse tehnyt sen työn. Olen kuulemma muuttunut vuoden aikana myös paljon säyseämmäksi . Kukapa ois uskonut. Ei entinen Mirva ainakaan. Vauva-arki ottaa paljon pois omasta ajasta, mutta mitä kaikkea se tuo! Kyllä elämäni oli niin tyhjää ennen lasta. Mitä kaikkea tekisin nyt sillä mahdottomalla määrällä vapaa-aikaa? Ja minkä määrän uusia ystäviä Viivin ansiosta olen saanut <3 Uusien vauvaystävien ansioista tunnen että oon lopultakin kahden vuoden jälkeen kotona. Tämä vuosi on antanut niin paljon. Mulla on nyt kaikki <3 Ja IHAN liikaa sitä rasvaa, joten nyt salille :) :) Ennenkuin tämä menee ihan diipiksi! :D





Mitä fiiliksiä teksti sinussa herätti? Onko muita samassa tilanteessa olevia ja millä ajatuksilla olet lähdössä kohti uutta elämänvaihetta? Mitä muutoksia koet itsessäsi tapahtuneen äityslomavuoden aikana?

keskiviikko 21. syyskuuta 2016

Erisan hellyydenosoitus Arvonta!

Ilmat on kylmenneet ja sen huomaa heti iholta. Minulla itselläni on normaali iho enkä juurikaan rasvaa ihoani kesällä. Ilmojen viilennyttyä itselläni erityisesti selän iho kaipaa kosteutusta.  


Vaikka pidän tuoksuista, olen jo pian kymmenen vuotta käyttänyt Erisanin kosteusvoidetta perusvoiteena. Ihoni ei ole mitenkään erityisen herkkä, mutta huomasin kymmenisen vuotta sitten ihoni ärtyvän joistain tuoksullisista voiteista. Silloin päädyin Erisaniin. Kosteusvoide on tuoksuton, mutta tuoksu ei ole mitenkään lääkemäinen. Joskus suihkautan sitten vielä hajuvettä voiteeseen, jos haluan vartalolle tuoksua. 


Mammalandian bloggaajat saivat testiin Erisanin syksyn uutuustuotteet. Tuotepaketti sisälsi jättituubin kosteusvoidetta, suihkusaippuan ja kirjopyykinpesutabletteja


Varmasti jokainen äiti aloittaa vauvan ihon hoidon ja pikkuvaatteiden pesun niin hellävaraisilla tuotteilla kuin voi. Pesen edelleen kaikki  Viivin uudet vaatteet ennen käyttöä, vaikka Viivi lähentelee jo vuoden ikää. Varsinkin kun Viivi oli pieni, käytin ainoastaan Erisanin hajustamatonta pesuainetta pyykinpesuun. Tuotepaketin tuotteet ovat meille kaikki siis tuttuja. Voide ja suihkusaippua ovat samat vanhat, mutta niiden pakkauskoot ovat isommat. Erisan on myös lanseerannut pesuaineesta tabletit. Näitä tabletteja ei siis laiteta pesuainelokeroon, vaan 1-2 kpl pesurumpuun vaatteiden päälle. Helppoa ja turvallista. Lisäksi tableteille on myönnetty Pohjoismainen Ympäristömerkki. 


Erisan tuotteet sopivat koko perheelle. Varmaan useimmalla vauvalla on enemmän tai vähemmän atooppinen iho. Viivillä on jonkun verran atooppista ihoa nilkoissa  ja kyynär- ja polvitaipeissa. Taivekohdat ovat siis ne, joiden kosteuttamiseen täytyy aina kiinnittää huomiota. Ennen Viivin syntymää mulla ei ollut minkäänlaista kokemusta atooppisen ihon hoidosta, kun oma ihoni on niin hyvä. Käytin aluksi liian rasvaisia voiteita, kunnes huomasin, että reilusti kosteuttavat, kevyet voiteet ovat kaikkein parhaimmat. Erisanin kosteusvoide levittyy pehmeästi ja voide hoitaa, pehmentää ja kosteuttaa ihoa tehokkaasti. Suihkusaippua sisältää 33 % kosteusvoidetta, eikä iho tämän jälkeen välttämättä enää kaipaa kosteutusta. 



Sinullakin on mahdollista saada tämä tuotepaketti. Tuotepaketin arvonta jatkuu 7.10 saakka ja osallistumaan pääset TÄÄLTÄ.


Hellyydenosoituksia <3 Kuvissa oleva ruusu ei selvennyksen vuoksi kuulu arvontaan, ruusu on eilinen hellyydenosoitus rakkaalta mieheltäni <3

#hellyydenosoitus

Yhteistyössä Erisan ja Mammalandia

sunnuntai 18. syyskuuta 2016

Ulkotreeni



Ajankäytöllisistä syistä tein tämän päivän treenin Launeen Perhepuistossa. 


Ja nämä laitteet ei oo mitään höpöhöpö vetkutusvempaimia. Oman kehon painolla ei jaksa tehä kovinkaan montaa toistoa. Tässä päivän treeni.

Sumokyykyt, peruskyykyt ja mavet Viivi punnuksena



Prässissä leveä prässi, kapea prässi ja yhden jalan pumppaukset. Tuntui!


Vartalonkierrot


Punnerrukset leveällä ja kapealla otteella


Selkä, rinta ja ojentajat



Monipuolisia askelkävelyitä, askelkävelyhyppyjä ja sammakkohyppyjä. Loppuun vähän hiittiä nurmikolla. Jeij!


Monta kärpästä yhdellä iskulla! :)


Uskomatonta! Kaikki päivän pakolliset tehty! Nyt Katsomosta Rakas sinusta on tullut Pullukka! :)